Tieraivo

Viime päivien ykköspuheenaihe lienee ollut ns tieraivo. Aihe liittyy Töölössä kuolleeseen pyöräilijään, jonka tympääntynyt autoilija tönäisi kumoon tahallisesti. Seuraukset olivat siis karmivat.

Pääsinpä itsekin maistamaan tätä samaista ilmiötä juuri äsken:

Olin ylittämässä katua Aleksis Kiven kadulla. Näin kauempaa kovaa vauhtia lähestyvän pakettiauton. Auto ei tuntunut jarruttavan, mutta periaatteen miehenä jatkoin kuitenkin suojatiellä kävelyä.

Auto jarrutti juuri ennen suojatietä, kuskin soitellessa äänitorvea ja heristellessä nyrkkiään. Jäin itse seisomaan suojatielle ja annoin kuuluvasti oman mielipiteeni jalankulkijan oikeudesta turvalliseen tien ylittämiseen.

Tästähän kuski innostui ja painoi kaasua. Hän koitti siirtää minut edestään työntämällä, eli suomeksi sanottuna koitti ajaa päälle. Noin kaksi metriä autoa vastaan painiessani koin viisaammaksi siirtyä pois alta.

Jatkoin mielipiteeni ilmoittamista (myönnän ehkä käyttäneeni tässä vaiheessa hyvinkin loukkaavaa kieltä) ja rummuttelin poistuvan pakettiauton kylkeen.

Mutta eipä siinä vielä kaikki. "Vitun homo, älä koske mun autoon" kuului auton etupuolelta ja lihaskuntoa ahkerasti treenannut kaljupää hyökkäsi vauhdikkaasti kohti minua kuskin paikalta.

Koitin pitää tieraivostuneen kuljettajan itsestäni vähintään metrin päästä ja onnistuin väistämään muutaman napakan lyönnin. Kuulemma pudottaa mut yhdellä iskulla, jos en poistu välittömästi kadulta. Uskon kyllä, sen verran innokkaasti kuljettaja oli kimppuuni käymässä. (pitää muuten itsekin ruveta käymään Solana Fitnesillä, jos siellä noin hyvään nekkauskuntoon pääsee. Paidan mukaan toveri treenaa myös siellä)

Eli kiteytettynä: Olin ylittämässä suojatietä, mutta meinasin joutua autoilijan tahallisen yliajon ja vielä turpaansaannin uhriksi. Tieraivoa puhtaimmillaan.

Niin. Rikosilmoitusta en viitsi tehdä, koska tyyppi oli niin häiriintyneen oloinen. Rikosilmoituksesta kun jää molemmille osapuolille toisen osapuolen henkilötiedot. Mutta sen verran voin toki vinkata, että kuski ajoi Alt Lasi Oy:n autolla. Kannattaa siis tukea tieraivon vastaista taistelua ja jättää asioimatta tässä yrityksessä.

Reserviläiskirjeen hype jäi hyödyntämättä

Puolustusvoimat ilmoitti alkuvuodesta, että se lähettää jokaiselle armeijan käyneelle reserviläiselle kirjeen, jossa kerrotaan kyseisen henkilön sodan ajan sijoitus ja tehtävä. Ukrainan kriisin ja Itämeren alueen kiristyneen ilmapiirin takia uutinen herätti pientä kohua, ja mm. Newsweek uutisoi Suomen valmistautuvan lähiaikojen kriisitilanteisiin olemalla yhteydessä omaan armeijaansa. Kohu laantui, kun PV vakuutti, että kirjeen lähettämistä oli suunniteltu useita vuosia ja postotusajankohtakin päätetty jo reilusti ennen Ukrainan sodan alkamista.

Kirjeet lähetetään vastaanottajille toukokuun aikana. Osa on postia jo saanut, loput odottavat postiluukun kolahtamista malttamattomana. Sosiaalinen media ja työpaikkojen kahvipöytäkeskustelut ovat täyttyneet keskustelusta kirjeen ympärillä, ja armeijamuistoja on toisteltu moneen kertaan. Jopa henkilöt, joita intti ei kiinnostanut aikoinaan millään lailla, ovat olleet innoissaan ilmoitetuista sijoituksistaan. Samoin moni on ollut todella pettynyt, kun armeijalla ei ole tarjota virallista sodan ajan tehtävää, vaan paikka löytyy reservin reservistä.

Itsekin sain kirjeen. Olin tyytyväinen sen sisältöön, sillä reservissä hankittu osaaminen ja lukuisat kertausharjoitusvuorokaudet olivat vaikuttaneet sijoitukseeni. Rehkiminen siis palkittiin mielenkiintoisella tehtävällä.

Se mikä kirjeessä hämmästytti, oli sen valju ulkoasu. Virkamieshenkistä lätinää salassapitovelvollisuudesta ja rekisterin tietojen päivittämisestä. Siinäpä sisältö. 900000 kirjettä innokkaasti sen saapumista odottaville vastaanottajille, ja tässä paras suoritus, mihin Puolustusvoimat pystyy?

Eikö kirjeen virallisen osuuden mukaan olisi voinut laittaa infoa maakuntakomppanian toiminnasta, MPK:n (Maanpuolustuskoulutusyhdistys) kattavasta kurssitarjonnasta, paikallisjoukoista tai muusta kohderyhmää mahdollisesti kiinnostavasta? Ja eikö tässä olisi ollut otollinen paikka mainostaa asevelvollisuusarmeijan etuja tai tuoda julki muita PV:lle tärkeitä viestejä?

Todella moni tuttu on todennut, että "olisi kiva päästä kertaamaan". Harva on kuitenkaan niin aktiivinen, että jaksaisi lähteä käymään aluetoimistoissa selvittelemässä vaihtoehtojs. Nyt olisi ollut huikean hyvä sauma saada muutama tuhat innokasta uutta henkilöä mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Hutiin meni.

Uusi hallitus on alustavasti luvannut Puolustusvoimille lisää määrärahoja. Ehkä panssarivaunuhankintojen sijaan varat kannattaisi kuitenkin ohjata lyhentämättömänä viestintäosastolle?

Roadtrippaillen Helsingistä Provenceen ja takaisin

Muutaman viikon loma takana, ja sen kohokohtana kolmen viikon autoilureissu Eurooppaan. Kaikki sujui ilman suurempia ongelmia ja kotona ollaan ehjin nahoin blogia kirjoittamassa. Tässä pieni briiffi matkastamme, toivottavasti näistä kokemuksista on hyötyä muillekin roadtrippejä suunnitteleville.

Reittimme oli kutakuinkin seuraava: Tukholma-Trelleborg-Rostock-Brugge-Versailles-Dijon-Lyon-Avignon-Lacoste-Lourmarin-Cucuron-Marseille-Cassis-Arles-Grenoble-Colmar-Strasbourg-Nancy-Luxemburg-Tukholma. Tekstin loppupuolella näistä kohteista kommentteja ja huomioita muutamalla sanalla. Eli lyhykäisyydessään Helsingistä Etelä-Ranskan Provenceen ja takaisin.

Suomi sijaitsee Länsi- ja Keski-Euroopan näkökulmasta ikävästi "saarella. Niinpä autolautta jääkin ainoaksi vaihtoehdoksi. Toki Haaparannan kautta ja Pohjois-Ruotsin läpikin voi ajella, mutta kilometrejä tuleekin sitten reilusti lisää.

Päädyimme menemään Vikingillä Turusta Tukholmaan, sillä Suomesta suoraan Saksaan kulkevat lautat olivat kovissa hinnoissa. Kesällä ne taitavat olla vieläkin kovemmat. Viking oli yllättävän edukas ja liittymällä ilmaiseen Viking Clubiin sai hinnasta nipistettyä vielä hiukan pois.

Ensimmäinen varsinainen ajopäivä alkoikin Tukholmasta aikaisin aamulla. Suunnaksi otettiin Ruotsin eteläkärjen Trelleborg, josta Rostockiin lähtevään lauttaan meillä oli liput varattuna. Lauttavaihtoehtoja oli paljon, ja kaikkein helpoimmaksi tavaksi totesimme Direct Ferries -palvelun, jota kautta löytyvät kaikki mahdolliset lauttavariaatiot. TT-Line-varustamo kuljetti meidät yön aikana Saksaan ja aamulla heräsimme Rostocista. Laivat ovat suhteellisen pieniä, joten kannattaa olla ajoissa liikenteessä varausten kanssa.

Toinen vaihtoehto kulkea Eurooppan on Tanskan läpi. Käytimme tätä vaihtoehtoa paluumatkalla. Ajokilometrejä tulee lisää ja kahden isoimman sillan, Ison Beltin ja Juutinrauman ylityksistä kertyy n.80€ tietulleja. Ajallisesti ja kustannuksellisesti tämä on kuitenkin ihan yhtä hyvä vaihtoehto kuin lauttakin. Mikäli jaksaa ajaa ilman yöpymisiä, on tämä reitti jopa hiukan nopeampi.

Tietulleja tuli matkallamme vastaan vain Ranskassa, jossa niitä on suurimmilla moottoriteillä. Maksulliset pätkät on merkitty kyltteihin "peage"-merkinnällä, joten niitä voi halutessaan välttää. Monessa navigaattorissa on myös vaihtoehto, jossa tietullilliset reitit pystyy kiertämään. Tullimaksut vaihtelivat 4-15 euron välillä hiukan matkan pituudesta riippuen. Yhteensä maksuihin meni parin viikon Ranskassa olon aikana n. 80 euroa. Lisäksi Luxemburgissa olisi ilmeisesti pitänyt olla jonkinlainen tarra ostettuna auton ikkunaan. Koska tämä selvisi vasta jälkikäteen, ei sellaista tullut hankittua. Poliisi sitä valvoo, mutta eipä osunut tällä kertaa meidän kohdallemme.

Käytimme sekä maksullisia teitä, että pienempiä ja ilmaisia reittejä. Kun halusimme vain pisteestä X pisteeseen Y, siirryimme moottoritielle (joka on tylsää, mutta tehokasta) ja kun halusimme ihailla hiukan maisemia ja nauttia myös matkanteosta, siirryimme pienemmille reiteille. Esimerkiksi Dijonin ja Lyonin välin upeat viinitilareitit (matkan varrella varmaan 500 viinitilaa, joissa voi halutessaan vierailla), Provencen seutu kokonaisuudessaan (upeita maisemia, linnoja, laventelipeltoja ja uinuvia pikkukyliä) ja Provencesta alppien läpi Grenobleen olivat sellaisia reittejä, jotka olisi ollut sääli sahata hengettömällä moottoritiellä. Kuulemma etenkin kesäviikonloppujen alla etelään johtavat moottoritiet ovat todella ruuhkaisia, silloin maksuttomat pienemmät tiet saattavat olla jopa nopeimpia vaihtoehtoja.

Tiet olivat kaikkialla hyvässä kunnossa. Saksan Autobahnit ovat tietenkin maininnan arvoisia, sillä niillä matkaa on mahdollista taittaa todella reippaasti. Paikoin Saksan tiet olivat aika ruuhkaisia, joten maksiminopeuksia ei voinut pitää yllä kuin hetkittäin. Peruutuspeiliin kannattaa katsella tiuhaan, sillä aina joku nopeampi on tulossa takaa ohi valoja vilkutellen, vaikka itsellä olisi nopeutta yli 200km/h.

Länsi-Euroopassa autoillessa huomaa Euroopan integroitumisen kaikkein parhaiten. Valtion rajan ylittämistä ei välttämättä edes huomaa, jossain vaiheessa liikennemerkit ovat vain muttuneet hiukan eri näköiseksi. Oikeastaan vain Saksasta poistuttaessa kannattaa olla tarkkana, sillä nopeusrajoitukset muuttuvat naapurimaissa hiukan maltillisimmiksi.

Polttoaine Länsi-Euroopassa on hiukan Suomea edullisempaa. Ranskassa ja Luxemburgissa se oli kaikkein halvinta, Hollannissa kalleinta. Moottoriteiden varsien huoltoasemat ovat aika kovissa hinnoissa, joten tankkaus kannattaa suorittaa kaupungeissa tai pienempien teiden varsilla. Eroa saattoi olla jopa 20 senttiä litralta.

Tässä muutamat kommentit reissumme kohteista. Osassa olimme yövyimme useamman yön, osassa vain piipahdimme päiväreissulla.


Brugge Upea ja historiallinen kaupunki. Vanhan kaupungin koluamiseen saa menemään helposti useamman päivän, shoppailumahdollisuudet ja ravintolatarjontaa mainiota. Kaupunki olisi varmasti upea myös jouluaikaan iltojen pimetessä. Satoja suklaapuoteja ja paljon turisteja.

Versailles Pariisissa on tullut käytyä monesti, mutta jostain syystä Versaillesin palatsialue on jäänyt käymättä. Täällä vietimme piknik-päivän. Valtavaan puutarha-alueeseen tutustumiseen saa halutessaan kulumaan koko päivän ja sen päälle sitten vielä itse palatasi. Upea mustsee-kohde.

Dijon Vanha, historiallinen ja kompaktin kokoinen kaupunki. Turisteja varten katuihin on merkattu pienillä pöllö-logoilla mielenkiintoinen, n. puolitoista tuntia kestävä kävelykierros, joka kannattaa ehdottomasti käyskennellä läpi. Turisti-infosta saa kartan, jossa reitin kohteista on kerrottu enemmän. Sinappia tarjolla kaikissa mahdollisissa muodoissa.

Lyon Matkamme positiivisin yllätys. Iso kaupunki hienoissa puitteissa. Keskusta jää kahden ison joen, Rhonen ja Saonen väliin. Erinomaiset ostosmahdollisuudet, mahtava ravintolatarjonta ja vireän aktiivinen fiilis muutenkin. Vanha kaupunki on upean tunnelmallinen ja monen muun eurooppalaisen kaupungin tavoin sitä ei ole pilattu liiallisella turismilla. Aito ja eläväinen paikka.

Avignon Provencen alueen keskus. Täältä on erittäin hyvä sukkuloida pitkin maakuntaa päiväreissujen muodossa, myös itse toimimme näin. Itse kaupunki on yllättävänkin iso, vanhassa kaupungissa on tunnelmaa ja paljon nähtävää. Hyvällä tavalla boheemi meininki, jota lisää heinäkuussa järjestettävät valtavat kulttuurifestivaalit. Silloin on parkkipaikoista pulaa.

Lacoste Uinuva pikkukaupunki korkean kukkulan rinteessä. Hienosti säilynyt vanha kylä, jonka kapeilla kujilla on mukava käyskennellä. Ranskalaiset ostavat täältä paljon kakkosasuntoja ja tulevat nauttimaan rauhallisuudesta.

Chateunef-du-Pape Viiniä, viiniä, viiniä. Alue on maailmankuulu nimikkoviineistään, joita on sitten tarjolla todella paljon. Tarhoja on kaupungin ulkopuolella silmän kantamattomiin ja maistajaisia tarjoavia tiloja lukuisia.

Pernes Fontaines Sympaattinen pikkukaupunki, joka nimensä mukaisesti täynnä suihkulähteitä. Kaikkia ei keretty bongata, mutta niitä kannattaa kyllä etsiskellä. 

Lourmarin Kultturelli pikkukaupunki boheemilla tvistillä.

Cucuron Taiteilijakaupunki, jossa paljon kivoja kahviloita.

Marseille Rouhea ja täysin omanlaisensa kaupunki Ranskassa. Yhdistelmä välimerellistä tulisuutta, pohjoisafrikkalaista elämäntyyliä ja provencelaista arkkitehtuuria. Meren ja ennenkaikkea sataman vaikutus kaupunkiin tuntuu, tänne on aina tultu muualta, meren ja kaupankäynnin antaessa elannon. Kaupunkia kuvaa parhaiten kuuluisa lausahdus: Its beauty cannot be photographed, it can only be shared. Tuleva trendikohde, johon kannattaa reissata ennen suuria massoja.

Cassis Tyylikäs näyttäytymispaikkakunta. Täynnä laaturavintoloita ja kahviloita, merihenkisesti pukeutunutta väkeä ja näyttäviä jahteja.

Arles Kultturinnälkäisen must-kohde. Paljon gallerioita ja taidetta. Hieno vanhakaupunki, jonka kujilla kiertelemistä riittää koko päiväksi.

Grenoble Olympialaiset näkyvät edelleen. Kaupunki sai kisoista aikoinaan kunnon piristysruiskeen ja retrohenkinen 60-luvun vaikutus näkyy ja tuntuu edelleen. Eläväinen kaupunki vuoriston kupeessa. Matka Provencesta Grenobleen alppien yli on yksi mieleenpainuvimmista elämyksistä matkailu-urallani.

Colmar Stereotyyppisen "saksalainen" kaupunki, vaikka sijaitseekin virallisesti Ranskassa. Ainutlaatuista Alsacen arkkitehtuuria, jonka katukuva enemmänkin keskieurooppalaisesta satukirjasta kuin todellisuudesta. Tämä on pakko bongata! Keskustan Pikku Venetsiassa on kiva vain istuskella ja ihmetellä kauniita rakennuksia.

Strasbourg Hallintokaupunki, jossa yhdistelmä nykyaikaa ja alsassilaista kaupunkikuvaa Colmarin tyyliin. Kaupungissa perinteinen juutalaisyhteisö, joka myös näkyy ja tuntuu. Hyvät shoppailumahdollisuudet.

Nancy Sympaattinen opiskelijakaupunki, jossa paljon elämää. Täällä kannattaa maistella alkuperäisiä Macarons leivoksia ja lepuuttaa väsyneitä jalkojaan valtavassa keskustassa sijaitsevassa puistossa.

Luxemburg Yksi Euroopan "pääkaupungeista". Kaduilla liikuskellessa ymmärtää pienen maan pienen kaupungin merkittävyyden maailman talouselämässä. Valtava määrä pankkien ja rahoituslaitosten konttoreita, ja kadut täynnä niiden työntekijöitä.  Paljon ravintoloita ja hyvät shoppailumahdollisuudet. Kaupat menivät tosin kiinni jo yllättävän aikaisin. Ihan jokainen kauppa.

Matkaa taitettiin yhteensä 6900km. Hotellit varattiin käytännössä aina edellisessä paikassa, kun suunniteltiin reissun seuraavia siirtoja. Provencen alueella suositeltavaa on hommata "tukikohta" esim Avingnonista tai vaikka mottoritien varrelta. Meille sopi parhaiten tällainen, kun päivät kuluivat aluetta koluten ja hotellilla käytiin vain nukkumassa.