Ykkössuositukseni vauvaperheille

Olen tässä viimeiset pari kuukautta ollut niinkin onnellisessa asemassa, että olen saanut harjoitella isänä olemista. Pikkuhiljaa tietyt jutut (esim. vaipanvaihto) alkavat mennä jo rutiinilla, mutta silti jokainen päivä tuo edelleen tullessaan kaikenlaisia yllätyksiä.

Näin esikoisen kanssa elellessä, on tullut myös hankittua kaikenlaista tavaraa, jota vauvatarvikeliikkeet ovat pullollaan. Osa on ollut oikeinkin tarpeellisia, osa jäänyt lähestulkoon käyttämättä. Mistäpä sitä toisaalta tietäisikään, mikä on juri omalle lapselleen se järkevä/ei niin järkevä hankinta. Seuraavan (toivottavasti sellainenkin joskus tulossa) kanssa sitä onkin sitten jo huomattavasti viisaampi.

Jos pitäisi valita yksi tuote, jota hehkuttaa, on valinta helppo: nimittäin Hug-a-bub-kantoliina.

Näiden parin kuukauden aikana liinaa on tullut käytettyä päivittäin, joskus useita kertoja päivässä. Hug-a-bubia voi käyttää heti vastasyntyneen kanssa, ja teoriassa käyttöikää on niin kauan, kun vanhempi jaksaa lastaan kantaa. Erilaisia kantoasentoja on lukuisia, niistä jokainen löytää varmuudella itselleen ja lapselleen parhaiten sopivat variaatiot. Hug-a-bub on helppokäyttöinen ja ainakin oman aktiivisen käytön perusteella myös laadukkaan kestävä.

Parasta liinassa on se, että lapsi yksinkertaisesti viihtyy siinä niin hyvin. Vaikka fiilis olisi kuinka itkuinen tahansa, rauhoittuu siinä yleensä muutamassa minuutissa. Muutamassa minuutissa vauva myös yleensä nukahtaa sikeästi,  eikä juuri herää vauhdikkaassakaan liikkeessä. Kun Hug-a-bubin sidontatekniikan ansiosta kyytiläinen pysyy tukevasti ja turvallisesti paikoillaan,  pystyy vanhempi puuhailemaan omia juttujaan melko vapaasti. Suurin haaste alussa onkin muistaa, että kehon etupuolella oleilee jstkuvasti pieni ihminen!

Vaikka oma lapseni on jo kasvanut muutaman kilon painavammaksi, en ainakaan itse ole kokenut minkäänlaisia selkä- tai hartiasärkyjä. Painon nousun huomaa oikeastaan vain jalkojen väsähtämisellä, mutta sehän on vain hyvää treeniä niillekin.

Jos siis mietit (niinkuin minä), että viitsitkö sijoittaa rahojasi tähän tuotteeseen, ja että onko sillä juurikaan käyttöä, vastaan sinulle: viitsi! On käyttöä!

Kiitos 1990 - 1999 vol12.

Jos 250 biisiä sisältävältä XXL:n listalta pitäisi nostaa yksi kappale, jonka myös kaikki ei räppiä kuuntelevat todennäköisesti muistavat, olisi se Skee-Lo:n I Wish. Se oli valtaisa hitti myös Suomessa, ja videokin pyöri jatkuvasti määriä Jyrkissä ja muissa sen aikaisissa musiikkiohjelmissa.

I wish oli Skee-Lo:n, New Yorkin lähistöltä kotoisin olevan Antoine Roundtreen ensimmäisen albumin ensimmäinen sinkkulohkaisu. Ja oikeastaan ainoaksi miehen tunnetuksi tuotokseksi tämä jääkin, sillä tuskin kovin moni on oikeasti kuullut Skee-Lo:n muita tuotoksia vuosina 2000 ja 2012 julkaistuilta levyiltä. Harva lienee kuullut I Wish:n lisäksi yhtään muuta kappaletta edes debyyttialbumilta.

Ei anneta sen haitata, tämä kappale on kuitenkin mukana listalla. Ja mielestäni ihan ansaitusti. Sillä onhan se varmasti yksi eniten radiosoittoa 90-luvulla kerännyt hiphop-biisi, ja ihan leppoisa renkutus muutenkin. Biisi ei räptekeleenä ole kaksinen, mutta jos tavalliset suomalaisetkin diggailivat tätä hittibuumikokelmia luukuttaessaan, on se jo itsessään tarpeeksi kova meriitti. Itsellänikin muistot liukuvat väkisinkin kesään 1995...