Kuten aikaisemmin olen kirjoittanut, kokeilin tänä vuonna ensimmäistä kertaa citypuutarhurointia lasitetulla parvekkeellani. Ja koska nyt eletään jo syyskuun loppupuolta, lienee jonkinlaisen yhteenvedon aika projektista. Lisäksi kirjaamalla ylös ns.aloittelijan virheet, joku toinen saattaa päästä parempiin tuloksiin jo ensimmäisillä kokeiluillaan!
Itse olen aina oppinut parhaiten asioita kokeilemalla, erehtymällä ja niiden perusteella järkeilemällä. Niin toimin myös puutarhaproggiksenkin kanssa. Ihan kauheasti en lueskellut ohjeita tms, vaan pistin siemenet multaan ja jäin odottelemaan mitä tuleman pitää.
Tomaateille meinasi käydä kehnosti, kun kesän kuumimpaan aikaan olin muutaman viikon poissa kotoa. Virittelin erinäisiä kastelusysteemeitä, jotka jotenkuten pitivät kasvit hengissä. Palatessani kotiin kaikki tomaatit näyttivät kuolleilta, mutta kovalla kastelulla ne yllättäen tokenivat kaikki kuntoon. Tällainen kidutus ei kuitenkaan tehnyt varmasti hyvää, ja ensi vuodelle pitääkin kehitellä jotain naapuriapua kasteluun.
Kuitenkin tomaatteja tähän talouteen saatiin! Pölyttelin kukkia pensselillä, sillä yhtään mehiläistä en onnistunut ohjaamaan parvekkeelle hommiin. Tämä auttoi, sillä jossain vaiheessa laskin raakileita olevan tulossa ainakin kolmatta sataa. Pääsato kypsyi yllättävän myöhään, ja itseasiassa nyt lämpimän syyskuun aikana pikkutomaatteja on saanut poimia päivittäin. Johtunee varmasti keskikesän kidutuksesta. Jos lämmin syyskuu vielä jatkuu, tomaatteja ei vielä vähään aikaan tarvitse kaupasta hakea.
Chilit ja suippopaprikat kasvoivat loppujen lopuksi todella isoiksi puskiksi. Jos olisin siirtänyt ne ajoissa suurempiin astioihin, olisi mittaa voinut tulla vieläkin enemmän. Myös nämä kärsivät kesäreissun aiheuttamasta kuivuudesta, mutta eivät olleet niin murheellisen näköisiä kuin amppelitomaatit.
Paprika ja chili saivat alkunsa kaupasta ostettujen vihannesten siemenistä. Kun näitä ei varsinaisesti ole "kotikäyttökasvatukseen" jalostettu, oli sato sitten sen mukaista: muutama suippopaprika, jotka saivat punaista väriä kylkeensä vasta syyskuussa. Chilejä ei lupaavasta kukkimisesta huolimatta tullut lainkaan. Ensi kesälle siis ehdottomasti hankintaan parvekekasvatukseen sopivammat lajikkeet.
Suurin murheenkryyni olivat kuitenkin kirvat. Jossain vaiheessa havahduin niitä olevan kaikissa chilin ja paprikan lehdissä hirvittäviä määriä. En reagoinut tarpeeksi ajoissa, ja tottahan toki tällainen kasvien kärsimys vaikutti myös satomäärään. Koitin hätäpäissäni suihkutella kasveja mäntysuopaliuoksella, jonkinlaista ensiapua siitä ilmeisesti oli. Myös kirvaongelmaan tulee varautua tulevina kesinä paremmin.
Hedelmäpuutkin kasvavat edelleen, omaan rauhalliseen tahtiinsa. Kaksi sitruspuuta pitää ottaa talveksi sisätiloihin, päärynä ja omena saavat kokeilla talvehtimista ruukuissaan parvekkeella. Olisiko jollain lukijalla hyvää vinkkiä näiden varalle? Voi olla, että jotain styroxviritelmää tulee näille kehiteltyä. Toivotaan mahdollisimman leutoa talvea, jotta nämäkin pääsisivät hengissä kohti kesää 2014.
Kun kaikki aloittelijan virheet on nyt tullut tehtyä, en millään malttaisi enää odotella tulevaa kasvukautta. Parvekkeelle sopivia lajikkeita pitänee ruveta kartoittamaan jo hyvissä ajoin. Lisäksi tarkoituksena olisi panostaa myös oikeaoppisempaan lannoittamiseen ja kasvualustoihin. Nämäkin kun olivat vähän mitä sattuu, enemmän fiilispohjalta tehtyjä.
Nyt kun katselee kalenteria, voi ilokseen huomata seuraavaa: tasan 13 viikon päästä päivät rupeavat jälleen pitenemään! Johan tässä pitää ruveta pikkuhiljaa hamstraamaan tyhjiä jugurttipurkkejakin taimia varten...
Meillä on parina vuonna nyt ollut intohimoiselta chilinkasvattajakaverilta saatuja chilintaimia kesän herkutteluun. Jalopeno ja bird's eye ovat olleet kyllä niin idioottivarmoja että tämmöiset vihertumpelotkin ovat onnistuneet saamaan niistä ihan kiitettävästi satoa. Niihin ei oikeastaan tarvii muuta kuin tarpeeksi kastelua (kesäkuumalla saa antaa aika reippaasti vettä) ja välillä muistaa antaa lannoitetta myös.
VastaaPoistaViime kesänä sitten otettiin chilien kaveriksi vaikka minkänäköistä rehua ja haettiimpa yksi tomaatintaimikin alan myymälästä. Vähän sellaisia alottelijoiden virheitä tuli noiden eri kasvien kanssa tehtyä, kun esim. tomaattikin oli sellaista jättimäiseksi kasvavaa lajiketta joka olisi pitänyt isuttaa ulos. Ensin pari kuukautta se kituutteli kitukasvuisena ja sitten yhtäkkiä lehahti 2 metrin korkeuteen. Sopivasti oltiin reissussa kun satoa alkoi tulla, joten jouduttiin viemään kasvi sukulaisille hoitoon jotka sitten saivat nauttia tuoreista tomaateista.. :D Yrtit, salaatit yms. on onneksi vähän nopeammin "satoa" tuottavaa tyyppiä, niitä voi viljellä vähän pitkin kesää ja kevättä, varsinkin kun sisälläkin voi esim. keittiössä kasvatella. Mutta aika hyvin meidän "katotaan mitä tästä tulee"-taktiikalla saatiin nauttia oman parvekekasvimaan tuotoksia, ensi kesää varten voisi sitten ehkä valmistautua paremmin että tietäisi missä vaiheessa mitkäkin siemet kannattaa iskeä multaan saadakseen niistä kaiken mahdollisen hyödyn irti :)
Kiitos rohkaisusta ja tsemppailusta! Rohkeasti tässä pitäisi pistää vaan kädet multaan ja katsoa mitä tuleman pitää. Chilit taidan tänä vuonna tosiaan hankkia jostain alan liikkeestä (siemenenä toki!), jotta jonkinlaisesta sadosta voisi haaveilla. Viime kesäisistä paprikoista ja tomaateista mulla onkin siemenet tallessa, joten ne pääsevät viettämään toista sukupolvea parvekkeellani.
VastaaPoistaTänään lähdettävä multaostoksille..