Suomifutikseen vakiintui 90-luvun puolivälin tienoilla käsite, "Suomen Rosenborg", jonka jokainen suuruuteen pyrkivä seura on jossain vaiheessa asettanut tavoitteekseen. Trendin aloitti VPS, perässä seurasivat ainakin FC Jokerit, TPS, Tampere United ja Honka. Niinkuin kaikki tiedämme, osaa näistä seuroista ei enää ole edes olemassa, muistakaan ei tullut suurseuroja.
Rosenborg on Norjan Trondheimistä kotoisin oleva jalkapalloseura, ja 22 mestaruudellaan maan kautta aikain menestynein. Seura voitti 13 liigamestaruutta peräkkäin vuosina 1992-2004 ja pelasi menestyksekkäästi myös Mestareiden liigassa.
Huikeat menestysvuodet rikastuttivat seuraa ja se kasvoi entisestään. Rosenborgin menestyksen on sanottu nostaneen koko norjalaista futista. Seura on hankkinut isoilla rahoillaan pelaajia muista norjalaisista seuroista, jolloin rahaa on jakaantunut myös muille. Näin myös pienemmät seurat ovat voineen kehittää ja ammattimaistaa toimintaansa ja koko maan jalkapallo on mennyt eteenpäin. Kun lajissa on rahaa, se nostaa tasoa ja sitä kautta myös tukijat ja maksava yleisö kiinnostuvat. Positiivinen oravanpyörä ruokkii itse itseään ja pitkälti juuri näiden menestysvuosien takia jalkapallo on Norjassa ylivoimainen ykköslaji.
Suomessa on siis haaveiltu samanlaisesta "rosenborgista", joka toimisi kotimaisen futiksen veturiseurana pärjäämällä kansainvälisesti ja rikastuessaan vetävänsä myös muita seuroja perässään. Niinkuin alussa totesin, tässä ei yksikään seura ole puheistaan huolimatta onnistunut, vaan kotimainen Veikkausliiga on tullut tunnetuksi ennenkaikkea tasaisuudestaan ja yllätyksellisyydestään. Onko se sitten hyvä vai huono asia, siitä jokainen voi olla mitä mieltä haluaa.
Nyt on kuitenkin potentiaalinen Suomen Rosenborg-ilmiö syntymässä. Nimittäin HJK. Klubi on voittanut nyt kolme viimeistä Veikkausliigamestaruutta, eikä näillä näkymin mikään uhkaa seuran mestaruutta myöskään kaudella 2012. Mikä tärkeintä, HJK on vihdoin onnistunut ottamaan niitä kuuluisia seuraavia askeleita myös eurokentillä, josta niitä isoja rahoja on mahdollista saada. Mestareiden liigan lohkovaiheen kaltainen jättipotti on vielä saavuttamatta, mutta viime kauden menestys ja huikeat otteet karsintavaiheissa toivat seuran kassaan rahaa ja poikivat muutamia rahakkaita pelaajakauppoja. Mm. Teemu Pukki ja Alex Ring lähtivät isolla rahalla Saksaan, Rafinhan ja Juhani Ojalan myynneistä seura nettosi myöskin enemmän kuin Saludo-paketteja.
Kun rahaa on, sitä tulee helpommin myös käytettyä. Kaikkein merkittävimpänä asiana ja Rosenborg-ilmiön ensimmäisenä konkreettisena hyötynä voidaan pitää FC Hongan Rasmus Schüllerin ja Demba Savagen myyntiä HJK:iin. Suomen sisäisiä siirtoja tapahtuu lähes joka viikko, mutta mullistavaa tässä oli nyt se, että tässä vastakkaiseen suuntaan lähti myös rahaa. Joissain puheissa on puhuttu jopa yhteensä 300 000 eurosta, mikä on suomalaisessa jalkapallossa merkittävä raha. Sisäisiä siirtosummia ei syystä tai toisesta ole Suomessa juuri makseltu, vaan pelaajat ovat siirtyneet yleensä sopimuksettomassa tilassa. Tätä kehitystä voidaan pitää erinomaisena ja toivottavasti tästä alkaa uusi aikakausi kotimaisilla pelaajamarkkinoilla.
Jos ja kun Klubi menestyy tulevina vuosina ja dominoi suomalaista futiskenttää, voidaan todeta Rosenborg-ilmiön syntyneen nyt ensimmäistä kertaa. Vaikka itse en Klubista juuri perusta (kannatan erästä toista kotimaista jengiä), niin suomifutiksen etu pitkällä tähtäimellä on mielestäni erittäin tärkeää. Kun yksi pärjää, muutkin tulevat perässä. Ja jossain vaiheessa nämä muut ajavat myös ohi, niinkuin tapahtui myös Rosenborgille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti