Pressanvaaleista

Muutaman viikon sisään tiedämme, kuka on seuraavat kuusi vuotta tämän tasavallan presidentti. Jotenkin ei vaan sytytä.

Presidentin virasta on tullut pikkuhiljaa poliittisen uran päätepiste ja eläkevirka. Juuri sellainen, että ei tarvitse enää ottaa mitään vastuuta mistään, riittää kun lausuu muutaman kerran vuodessa jotakin, josta suurin osa kansasta on samaa mieltä. "Syrjäytyminen on estettävä", "nuorille löydettävä töitä", "rasismi ei ole hyvästä". 99% suomalaisista allekirjoittaa nämä, siksi niitä onkin niin helppo laukoa. Minkäänlaista poliittista vastuuta ei juuri ole. Ehkä siksi myöskin ehdokkaiden löytäminen tuntui olevan puolueille vaikeampaa kuin ehkä koskaan.

Itse olin muutama kuukausi sitten sitä mieltä, että ainoat kriteerit joilla valitsen ehdokkaan, ovat kielteinen Natokanta ja ehdokkaan on oltava joku muu kuin Niinistö tai Soini. Näillä kriteereillä meinasin ensin äänestää Väyrystä, sitten Vasemmistoliiton löydettyä oman ehdokkaan, Arhinmäkeä.

Rupesin kuitenkin gallupien perusteella miettimään, että Arhinmäestä ja Väyrysestä ei missään tapauksessa tule presidenttiä, eikä jälkimmäisellä ole edes mitään mahdollisuuksia edes päästä toiselle kierrokselle. Siispä rupesin mietimään vaihtoehtoa kaksi ja ennen kaikkea sitä, kenellä olisi parhaat mahdollisuudet pärjätä toisella kierroksella todennäköisesti vastaantulevaa Niinistöä vastaan. Päädyinpä siis vaalitaktisista syistä Haavistoon.

Haavistossa risoo moni asia, mm edustamansa puolue. Vihreät ovat ikävä kyllä osoittaneet viimeisten vuosien aikana olevansa todellakin juuri se paljon parjattu "Kokoomuksen puisto-osasto". Omat näkemykset politiikasta menevät reilusti vasemmalle, siksi Haaviston oikeistolaisuus kyllä häiritsee. Lisäksi risoo miehen edelleenkin hiukan häilyvä Natokanta, vaikka hän onkin moneen kertaan kiistänyt kannattavansa Natoa.

Mies on kuitenkin humaani ja suvaitsevainen tyyppi, eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että tämän maan presidenttinä olisi sellainen henkilö. Siksi Haavisto tulee saamaan minun ääneni. Toivon todella, että se tulee riittämään toiselle kierrokselle. Arhinmäki ja Haavisto kisailevat osittain samoista äänestäjistä, enkä moiti niitä, ketkä Arhinmäkeä äänestävät. Enitenhän syyttävä sormi osoittaa mielipidemittauksiin, jotka näin ohjaavat äänestäjien (myös muiden kuin minun) mielipiteitä. En pistäisi lainkaan pahakseni, jos mielipidetiedusteluiden julkaiseminen kiellettäisiin vaikkapa kuukausi ennen vaaleja. Näin ihmiset voisivat hyvillä mielillä äänestellä juuri sitä itselleen sopivinta ehdokasta.